Asiantuntijana: Yleislääketieteen erikoislääkäri ja biokemisti Päivi Mäkeläinen
Kiire ja jatkuva suorittaminen syövät voimavarojamme. Syksyn alkaessa on hyvä miettiä valmiiksi, miten jaksaa halki pitkän ja pimeän vuodenajan. Mieti itsellesi valmiiksi liikuntaohjelma, panosta terveelliseen ravintoon ja nuku tarpeeksi. Saatat myös tarvita lisäravinteita sairauden, stressin tai rankan fyysisen treenin takia.
Stressi, liian vähäinen uni ja kiire ovat yleisimpiä väsymyksen aiheuttajia. Infektiot ja flunssat väsyttävät myös. Vaikean väsymyksen taustalla saattaa piillä jokin sairaus.
”Esimerkiksi kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, tyypin 2 diabetes tai sydänsairaudet saattavat aiheuttaa pitkäaikaista väsymystä ja uupumusta”, yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Mäkeläinen kertoo.
Ravinto ei aina riitä
Tänä päivänä ravinnosta ei välttämättä saa tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita. Kiireinen ihminen turvautuu helposti epäterveellisiin välipaloihin, sokeriin ja prosessoituihin ruokiin. Nämä ovat omiaan aiheuttamaan vitamiinien, hivenaineiden ja muiden ravintotekijöiden puutoksia sekä väsymystä. Auttavatko ravintolisät?
”Jos ravitsemus ei ole kohdallaan, on sitä mahdotonta korjata pelkästään ravintolisillä. Kun noudattaa terveellistä, luonnollista ruokavaliota ja muutenkin terveellisiä elintapoja, tuottavat ravintolisätkin paremmin tulosta”, Mäkeläinen muistuttaa.
Erityisesti vanhemmilla ihmisillä ravinteet eivät imeydy tarpeeksi hyvin, jolloin tarvitaan ravintolisiä.
Stressi ja statiinit laskevat ubikinonin tuotantoa
Ubikinoni on rasvaliukoinen, solujen energiantuotannossa tarvittava antioksidantti, ihmisen elimistön tuottama tärkeä aine. Sen puutos oireilee väsymyksenä ja voimattomuutena.
Ubikinonin tuotanto vähenee reippaasti yli 50-vuotiailla. Sen tuotanto alkaa vähentyä jo 20-vuotiaana. Ubikinonitaso voi olla myös nuorilla stressaantuneilla tai paljon urheilua harrastavilla liian alhainen.
”Stressi, korkea verenpaine ja statiinilääkkeet laskevat ubikinonitasoja elimistössä. Statiinit estävät ubikinonin tuotantoa samalla kun estävät kolesterolin muodostumista. Mittaan yleensä ubikinonitasot mm. väsymyksestä kärsiviltä, stressaantuneilta, sydän- ja verisuonitautipotilailta, paljon urheilevilta, vanhuksilta ja rytmihäiriöistä kärsiviltä”, Mäkeläinen kertoo.
Migreenin Käypä hoito –suosituksen mukaan myös migreenipotilaat hyötyvät ubikinonin käytöstä ravintolisänä. Tutkimusten mukaan vaikeat migreenit ovat vähentyneet valmistetta käyttävillä potilailla.
”Yleensä suosittelen ubikinonin lisäksi monivitamiinivalmisteen, D-, C- ja B-vitamiineja sekä kalaöljyä. Ubikinonin on tutkimuksissa havaittu tukevan myös aivojen toimintaa. Terveellinen ravinto ja sopiva määrä liikuntaa sekä riittävä uni ovat kuitenkin kaiken perusta”, Mäkeläinen summaa.
”Itse valitsen sellaisen ubikinonin, jonka imeytymistä on tutkittu hyvin. Haluan myös tietää, miten tuote on valmistettu. Vaikka imeytyminen elimistöön onkin yksilöllistä, on tärkeää, että tuote on laadukas ja toimiva”, Mäkeläinen toteaa.